Sex and the City quotes

"Me and You. Just Us Two."

" I miss New York. Take me home" ~Carrie

“The most important thing in life is your family. There are days you love them, and others you don’t. But, in the end, they’re the people you always come home to. Sometimes it’s the family you’re born into and sometimes it’s the one you make for yourself.” ~Carrie

Got to love it!

- Jonna

Kuinka selvitä kaukosuhteesta kaverin kanssa ja peitota masennus?

Heitin tänään Samin kahden aikaan Panulle, jonka luona niillä alkoi jätkien saunailta. Mä en tajua Samia ja noita muita, miten ihmeessä ne jaksaa kiskoa yli 12 tuntia?? Mulle alkaa olee aika maksimi jo puolet tosta... :D Panulta ajelin töihin, mutta ehdin olemaan siellä vain parisen tuntia, kun oli lähdettävä Diacoriin. Ilmeisesti autolla ajelu toi pintaan jo kuukausi sitten alkaneen vaivan, eli jonkun häikän mun jalkapöydässä ja varpaassa. Esimerkiksi korkkareilla kävely on ihan mahdotonta, kun heti alkaa vihlomaan jalkapöytästä. En tiedä yhtään mistä on kyse, koska en ole mielestäni loukannut sitä mihinkään (ainakaan selvin päin...). Lekuri lähetti mut röntgeniin, ties vaikka olisi joku hiusmurtuma tai vastaava jossain päin käpälää. Huomenna on soittoaika röntgenlääkärille, ja toivon mukaan kuvista selviää jotain. Olen nyt sairaslomalla sekä huomisen että ylihuomisen, josko levosta olisi apua tähän ärtyneeseen kipuun.

Tuli muuten mieleen, että jos syytä jalkakivuilleni ei löydy, mähän en pysty käyttämään tilaamiani uusia kenkiä?? O-ou. Peukut pystyyn, että joku syy kivuille löytyy mahdollisimman pian!

Jouduin käymään Vantaan Flamingon Diacorissa, eli ihan eri suunnalla kun missä itse asun. Muita vapaita aikoja ei ollut tarjolla enää missään muualla pääkaupunkiseudun Diacorissa, vaikka varasin ajan vähän viiden jälkeen! Aika moni käyttää aikaansa perjantai-iltana lekurikäynneillä... En ollut koskaan aiemmin käynyt saati ajanut Jumboon, niin ajelin harhaan muutaman kerran, mutta kaikesta huolimatta onnistuin ajamaan auton parkkiin suoraan Diacorin ulko-oven eteen. Hyvä mä! Mun sisäinen vaistoni löytää aina perille, olin mä sitten kuinka pihalla tietoisesti. Onneksi oli jotain tuttuja maamerkkejä (=lentokenttä), joiden mukaan osasi ajaa edes suunnilleen oikeaan suuntaan. Röntgeneiden ja ruokakauppakäynnin jälkeen olin kotona vasta vähän ennen yhdeksää.

Sen jälkeen on ollut aika tylsää, kun olin valmistautunut huomiseen aamu-kuuden heräämiseen niinkin suurilla suunnitelmilla, kuin nukkumisella. Vapaa, miehetön ilta menee siis täysin hukkaan. Harmi. Tai no, oonhan mä jutellut taas vaihteeksi mun Köpiksessä asuvan businessia ranskaksi ja englanniksi (kas kun ei latinaksi tai indokiinaksi) opiskelevan hyvän ystäväni Suvin kanssa:

Suvi:
voitko kirjottaa uuden blogipäivityksen, mul on tylsäääää ja oon ihan koukussa :D


Mä:
hahah :D no ei oo mitään kirjoteltavaa nyt :( keksi mulle joku aihe?


Suvi:
sun kasvava ikävä erästä ulkomailla asuvaa ystävääsi kohtaan, otsikko: Kuinka selvitä kaukosuhteesta kaverin kanssa ja peitota masennus?


Suvi:
10 ways to defeat depression when you miss someone


Kohta toivot, ettet olis avannut suutasi lainkaan ;)

 

10 ways to defeat depression when you miss someone? Naureskelen tietenkin joka päivä kuvillesi ja hymähtelen itsetyytyväisenä, etten onneksi oo itse yhtä retard.


I miss you, Sumppuli <3 Ps. Ei ole enää kauaa, kun jolkotellaan yhdessä pitkin tanssilattioita ;) Jätetään ne vessareissut kuitenkin sillä kertaa vähän vähemmälle, JOOKO?


- Jonna


Ps. Toi ensimmäinen kuva on edelleen mun taustakuvana kun sä soitat. Hehe.


Pps.


Suvi: 
HAHAHAHAHAHAHHHHHAHAHAHHA JONNA :DDDDDD

nyt on kyllä iso LOL

hahahaahhhah voi vittu sun kanssas :D

Käytiin eilen Samin kanssa syömässä Sellon kiinalaisessa ravintolassa ennen mun duuneja. Jälkkärit vetäistiin naamariin pitkästä aikaa Arnoldsissa donitsien muodossa. Nami. Samalla käväistiin pikaisesti Hemtexissä katsomassa josko alessa olisi jotain kivoja liinavaatteita. Lakanoita ei löytynyt, mutta mukaan tarttui neljä tablettia ruokapöytään, alusta koirien vesikipolle sekä saippuapumppu. Sami itse asiassa mainitsi jo joskus puolisen vuotta sitten tuon kyseisen pumpun esteettisestä kauneudesta kaupassa vieraillessamme, ja pakkohan mun oli napata se mukaani, haha. Vaikka kyseessä nyt olikin ennemminkin kuittailu mun silloiselle pumppuvalinnalle ja kehu syntyi lähinnä vertailussa paremmista malleista, niin kehu mikä kehu. ;) Ja onhan toi aika nätti! Materiaalikin on sellaista, ettei siihen tartu veden tai saippuan jäljet.

Lilat tabletit

Ostin myös uuden yövoiteen loppuneen tilalle. Käytän No7:n päivä- sekä yövoiteita, ja oon tykästynyt noihin niin etten muita enää harkitsekaan. Kasvot jäävät ihanan kosteutetuiksi, suosittelen! Todella hyvä hinta-laatu-suhde. Päivävoiteessa on uv-suojakerroin 15. Molemmat ovat Sokoksen verkkokaupassa tarjouksessa, 14,90 € / kpl.

Illalla tein ihanaa kanasalaattia mulle ja Samille. Kerrankin minä kokkailin, yleensä Sami hoitaa meillä sen homman kun pitää siitä niin paljon. :-) Ostin vaihteeksi valmiiksi marinoitua kanaa, sillä meillä oli molemmilla kamala nälkä ja jotain piti saada nopeasti pöytään. Yleensä teemme (=Sami tekee) marinadin itse, sillä kanasta tulee niin sekä maukkaampaa että terveellisempää.

Tänään en ole tehnyt mitään ihmeellistä. Menin töihin jo aamuviiteen, vaikka työt alkoivat kuudelta, kun Samin oli päästävä omaansa siihen aikaan. Kuivailin sitten kaikessa rauhassa hiukseni, suoristin ne, meikkasin kunnolla ja söin jopa aamupalankin, eli tein kaikkea sitä mitä en koskaan muutoin ehdi kuuteen mennessäni. Tai no, hiukset ehdin kuivata kun vaihtoehtoja ei ole, mutta muutoin käytän kaiken liikenevän ajan nukkumiseen. Oon jopa niin säästäväinen unieni suhteen, että meikkaankin autossa Samin kyydissä :D Työpäivä meni mukavan nopeasti, kun pääsin jo kahdeltatoista kotiin. Sami tuli hakemaan mut kaupan kautta kotiin ja nukuinkin ruoan päälle kevyet viiden tunnin päikkärit, hehe... Onneksi duunit alkaa huomenna vasta 15.00, niin ehdin nukkua, vaikka saisinkin unta vasta vähän myöhemmin.

Nellyltä tuli muuten meiliä, että niitä tilaamiani nilkkureita ei löydy heiltä enää varastosta, ja ne tulevat joskus myöhemmin perästä. Eipä se oikeastaan haittaa, sillä ne olivatkin enemmän syyskengät, eli tuskinpa olisin niitä jalkaani vetänyt näin kesällä.

Tässä vielä muutama kuva meiltä kotoa. 

Oon todella tykästynyt tohon meidän olkkarin "tv-suoraan". Jos jotain elektroniikkaa voisi rakastaa, mä rakastaisin tota televisiota. Rakkauteni - mun valitsema, yllättävää? - on Samsungin 46" Smart 3D led-tv. Siinä yhdistyy kaikki, mistä pidän televisiossa: valkoiset, ohuet reunat, krominen jalka sekä iso koko. <3

Kuvissa Sami, Amanda, Mia, pienen pieni serkkuni Esme sekä 98-vuotias edesmennyt isomummini

Makkarin Ikean Expedit tv-hyllykkö muutama kuukausi sitten. Nykyään tuosta löytyy myös olkkarista tänne siirtyneet blu-rayt:)

Jos joku ei ole vielä huomannut, niin Iittala <3

Olipa muuten kaunis sateenkaari täällä pääkaupunkiseudulla. Harmi ettei meille asti näkynyt montaa muuta lähialuetta kaunistanutta kaksoissateenkaarta. Taitaa olla vuoden toinen sateenkaari jonka näin, ja ensimmäinen jonka ikuistin.

JES, Italia voitti äskettäin EM-kisoissa Saksan 2-1, ja menee näin ollen finaaliin Espanjan seuraksi. Nyt hauvojen kanssa iltalenkille, ja sitten takaisin Nälkäpeli-trilogian kakkososan, vihan liekkien, pariin. Hyvää yötä! <3

- Jonna

Ps. Sex and the City on paras

Valaisimen vaihto

Oon aika hurjan ylpee itsestäni. Naurettavaa oikeastaan, mutta on se kumma miten hankalaksi kattovalaisimen vaihtaminen on tehty. Tai siis, piuha sinne ja sokerinpala tänne - mikä järki?! Oon katkera niille, joilla on katoissakin pistokkeet :D Anyways, sain irroitettua pistokkeen kattoon menevän lampun päästä, irroitettua kattossa silloin roikkuneen härpäkkeen ja laitettua siihen uuden tilalle. Jihuu! Ainoa vain, että piuhojen yhteenliittämisen saa hoitaa joku mies... Kaikkeni annoin, mutten saanut valoja syttymään. Tosin, lamput ovat tainneet palaa tuosta perintökristallikruunusta jo vuosituhansia sitten, mutta meno ei näyttänyt muutenkaan kovin vakuuttavalta... Piuhat eivät pysyneet sokerinpalassa ja sitä rataa. Enkä mä muutenkaan ollut ihan varma mikä väri kuuluu liittää ja mihin, kun kaikki viisi piuhaa olivat keskenään erivärisiä.

Ennen meillä oli makkarissa todella boring ikean ostos, joka lähti matkaan ihan ensimmäisellä kerralla hankkiessamme uuteen kotiimme tavaraa. Olen aina inhonnut sen tylsää, himmeää valoa, vältellyt sen käyttöä ja salaa haaveillut jostain kauniimmasta.

Isoisovanhempieni kämppä oli täynnä kristallikruunuja sekä kaikkea kultaista ja pröystäilevää. Itse en talon tyylistä muuten pitänyt, mutta lamput olivat kauniita. Talon mennessä myyntiin vanhempani nappasivat mukaansa erään yksilön, ja minä halusin sen tänne meille. Ajattelin, että kontrasti voisi olla aika kiva - moderni koti ja vanhempaa tyyliä oleva lamppu. Olin hakenut jo jonkin aikaa kristallista valaisinta, siitä kun tulee niin kaunis valokin. Ihan kivan näköinen huoneesta tulikin, ja mielestäni kristallikruunu sopii hyvin muuhun sisustukseen.

- Jonna

True

- Jonna

Kirjapostaus

Tykkään kauheasti lukea hyviä kirjoja. Saattaa olla, etten lue puoleen vuoteen mitään, ja sitten lukukärpänen iskee ja kahlaan yhden kokonaisen kirjasarjan läpi hetkessä. Tässä vuosien varrella mulle on muodostunut selkeät lempparit, joita luen yhä uudelleen ja uudelleen. Pidän tositarinoista ja mielenkiintoisten ihmisten elämänkerroista, mutta eniten muhun on napannut Harry Potterit, Twilightit, Nälkäpelit ja Sinkkuelämää-sarjaan pohjautuvat Carrien nuoruusvuodet sekä Ensimmäinen kesä New Yorkissa -kirjat. Laadukas maku siis, hahhah.

Harry Potter

Harry Pottereihin tutustuin joskus vuonna 2000, kun sain joululahjaksi kolme ensimmäistä Harry Potteria. Sen jälkeen olen odotellut jokaista kirjaa innolla, sillä juoni on kirjoitettu uskomattoman hyvin ja mukaansatempaavasti jokaiseen kirjaan. Jopa minä, 21-vuotias nainen, joka ei varsinaisesti ole fantasiasta ollut koskaan kiinnostunut, on lukenut kirjasarjan läpi kokonaisuudessaan varmaan lähemmäs 10 kertaa. Puhumattakaan yksittäisten, vanhempien kirjojen lukemismääristä... Tunteita herättävä kirjasarja, eikä olekaan ihme, että sarja uppoaa kaikenikäisiin lukijoihin. Mikään varsinainen HP-fani en kuitenkaan ole, enkä ole koskaan omistanut minkäänlaista fanikrääsää edes nuorempana. (Tai no... Sami osti mulle viime jouluna jonkun Harry Potter -fanin leffakirjan......) Leffoista muhun uppoaa vain uusimmat elokuvat. Kaipa näissäkin on jotain nostalgiaa, minkä vuoksi jaksan lueskella kirjoja kerta toisensa jälkeen. 

Sarjassa ovat ilmestyneet osat Viisasten kivi (1997), Salaisuuksien kammio (1998), Azkabanin vanki (1999), Liekehtivä pikari (2000), Feeniksin kilta (2003), Puoliverinen prinssi (2005) ja Kuoleman varjelukset (2007).

Twilight

Twilighteihin tutustuin vasta kolmisen vuotta sitten, kun varsinainen hypetys oli ollut päällä jo monet vuodet. Olin nähnyt leffan joskus aiemmin, enkä pitänyt sitä juuri minään. Tylsä ja mitäänsanomaton. Päätin kuitenkin hetken päähänpistosta napata marketin pokkarihyllystä jotain luettavaa, sillä eihän mitään syyttä hehkuteta niin kovasti, ajattelin kai. Ja se olikin rakkautta ensisilmäyksellä. Kirja tempaisi mukanaan, ja mun oli pakko nöyrtyä ja lainata Suvilta sekä toinen että kolmas osa. Neljäs ei ollut vielä silloin ilmestynyt, mutta Suvi, joka luki kirjoja englanniksi, kuumotteli tietenkin kuinka erinomainen ja jännä viimeinen osa oli ollut. Sami kävikin ostamassa kirjan mulle yllärinä heti ilmestymispäivänä, ja luin sen muutamassa päivässä loppuun. Jäi ihan tyhjä olo, että tässäkö nää nyt oli. Sen jälkeen olen lukenut kirjasarjan läpi moneen kertaan, enkä ole vieläkään kyllästynyt. Leffoistakin pidin heti kirjojen lukemisen jälkeen, eniten tosin kolmosesta ja nelosesta. 

Sarjassa ovat ilmestyneet osat Houkutus (2005), Uusikuu (2006), Epäilys (2007) ja Aamunkoi (2008).

Sinkkuelämää -kirjat

Tutustuin kirjasarjan ensimmäiseen nuoruusvuosista kertovaan osaan, kun lähdimme Samin kanssa puolisen vuotta sitten New Yorkiin. Ostin lentokentältä Carrien nuoruusvuodet -nimisen pokkarin, ja luin sen ensimmäisen päivän aikana lentokoneessa ja hotellilla iltalukemisena. Lukukokemus oli sen verran miellyttävä, että halusin saada käsiini myös toisen osan nimeltään Ensimmäinen kesä New Yorkissa. Tähänkin pätee sama kuin moneen muuhunkin mutta nurinkurisena, että välttämättä en olisi pitänyt kirjasta erityisemmin ellen pitäisi niin kovasti Sinkkuelämää-sarjasta. Oli kuitenkin mielenkiintoista ja tavallaan hassuakin lukea lempparisarjan päähenkilöiden nuoruudesta kirjasta. Suosittelen! Alla molempien kirjojen takakannet.

Carrien Nuoruusvuodet, Candace Bushnell (2011)

Carrie Bradshaw oli tavallinen pikkukaupungin kasvatti, ennen kuin hänestä tuli New Yorkin sinkkuelämän oivaltava havainnoija. Lähde mukaan seuraamaan, kuinka 16-vuotiaasta lukiolaistytöstä kasvaa teräväkynäinen kirjoittaja ja erehtymätön tyylitaituri. Ruusuisia unelmia rakkaudesta, kirjailijuudesta, New Yorkista - mutta myös katkeria oppitunteja elämästä nuorena naisena. Pakollista luettavaa jokaiselle SATC-fanille!

Ensimmäinen kesä New Yorkissa, Candace Bushnell (2012)

Ensimmäinen kesä New Yorkissa tarjoaa vauhdikkaita käänteitä Carrien tutustuessa New Yorkiin ensimmäistä kertaa. Kesäinen suurkaupunki on parhaimmillaan, ja Carrie on lumoutunut Samantha Jonesista ja tämän eksentrisistä ystävistä, vintage-vaatekaupoista, villistä klubimaailmasta ja nimekkäästä kirjailijamiehestä, joka on viedä häneltä jalat alta. Ja parasta on tietenkin kirjoituskurssi, joka vie Carrien askelia lähemmäs unelmaansa tulla kirjailijaksi.
   Pikkukaupungin untuvikosta - kuten Samantha Jones Carrieta leikillään kutsuu - alkaa hiljalleen muovautua tuntemamme tyylitietoinen ja tarkkanäköinen kolumnisti. Carrie saa kuitenkin myös huomata, ettei mennyttä ja tulevaa ole aina helppoa sovittaa yhteen eikä elämä New Yorkissakaan ole pelkkää ruusuilla tanssia.

Nälkäpeli

Nälkäpeli -trilogia on uusin tuttavuuteni. Tutustuin sarjaan, kun nappasin ensimmäisen osan lentokentältä (minkähän sarjan löydän sieltä ensi kerralla? :D) tehdessämme lähtöä Stokikseen Amandan kanssa. Pakko oli Suomeen päästyämme ostaa loputkin kaksi osaa, ja vaikutuin. Kun kirjan kohdeyleisönä on nuoriso, sarjan raakuus ja brutaalius yllätti. Viimeisen kirjan loppukin oli aika hämmentävä ja erilainen verrattuna moniin muihin vastaaviin. Jokainen kirja on erilainen lukukokemuksensa, ja poiketen ensinmainituista sarjoista, jokainen on omalla tavallaan kirjasarjan paras kirja. :) Nälkäpelin ensimmäisestä osasta on tullut leffa, joka oli oikeasti aika loistava. Moni sellainenkin kaveri, joka ei ole koskaan kirjaan koskenutkaan, piti sitä hyvänä.

Sarjassa ovat ilmestyneet osat Nälkäpeli, Vihan liekit ja Matkijanärhi.

Nälkäpeli, Suzanne Collins

Luonnonkatastrofit, kuivuus, myrskyt, tulipalot ja tulvat nielivät suuren osan Pohjois-Amerikasta. Loput hävitti jäljelle jääneestä ruoasta käyty sota. Raunioista syntyi Panem. Sen kansalaiset nousivat kapinaan hallitsijoitaan vastaan, mutta hävisivät taistelun. Rangaistukseksi kehitettiin nälkäpeli. Siinä nuoret pakotetaan vaativiin olosuhteisiin luonnonalueelle, jossa heidän on tapettava toisensa. Viimeinen hengissä selviytyjä on pelin voittaja.
   Nälkäpeli-trilogian ensimmäisessä osassa 16-vuotias Katniss Everdeenin kyvyt joutuvat koetukselle. Hän ilmoittautuu peliin vapaaehtoiseksi pelastaakseen pikkusiskonsa, jonka epäonneksi arpa lankeaa...


Jos vähääkään on aikaa tai halua tutustua kirjoihin, niin suosittelen lämpimästi kaikkia edellämainittuja. Itsellänikin oli muutamia ennakkoluuloja esimerkiksi Twilightia kohtaan, ja tässä sitä ollaan...

- Jonna