-->

maanantai 27. elokuuta 2012

Kun ei uneta

Mua ei väsytä yhtään. Tai no vähän, muttei riittävästi. Mun jalat on ihan muusia yhdeksän ja puolen tunnin työpäivästä, ja jouduin ottamaan buranankin että särky vähän helpottais vasemmassa jalassa. Helpotti.

Miksi uni ei tule? No, voisin aloittaa listaamalla jotain mieleeni ponnahtavia arvauksia ja päätelmiä...

En ollut juonut koko päivänä juuri mitään muuta kuin batteryn, ja kotiin päästyäni päätä särki sekä kurkkua kuivasi. Oon sitten juonut tän illan aikana varmaan sata litraa vettä, ja juossut sängyn ja vessan väliä viimeisen tunnin aikana vähintään tuhat kertaa.

Pohdiskelen myös unta odotellessani huomisen ekan koulupäivän (iiik) asuvalintaa. Jännittää, aika vähän kuitenkin - siitä ei unettomuus ainakaan johdu. Onko shortsit liian kesäiset elokuun loppuun? On varmaan, mutta olkoon, mä laitan ne silti. Meen joka tapauksessa autolla kouluun, niin kylmyys ei ehdi jäädyttää mun käpäliä - ellei sitä sitten tee jännitys... Jos musta ei kuulu pariin päivään mitään, seison todennäköisesti edelleen koulun parkkiksella.

Mitä mä sitten ajattelin pukea? Ainakin ton mun uuden pinkkioranssi-mikälie-neonväri -paidan, mustan bleiserin, boyfriend-farkkushortsit, hopeiset käsikorut ja kaulakorun, Dolce & Gabbanan kellon sekä jotkut yksinkertaiset korvikset. Kengät ja laukku taas.... Varmaan jotain rennompaa popoa vedän jalkaani ainakin, laukusta en vielä tiedä.

Aika paljon juttuja, jotka pitää mua hereillä. Mitä mun pitäisi tehdä, että SAISIN unta?

Lukeminen auttaa - kirjan, ei puhelimen näytön. Tosin oon huomannut, että jos kirja on liian jännä ja hyvä, keskityn siihen niin etten tajua ajankulua. Tällä hetkellä luen yhtä mun lempikirjaa, joten...

Mitä muuta?

Kivojen asioiden ajattelu. Oon aina ollut daydreamer, mulla on hyvä mielikuvitus ja saan itselleni hyvän mielen uneksimalla aika helposti. Mietin mun ja Samin tulevaisuutta, mahdollisuuksia elämässä ylipäänsä ja kaikkea muuta yhtä kornia ja ällöromanttista. Tämä auttaa yleensä.

Mitä vielä? No, mielensä tyhjentäminen auttaa aina. Miten se sitten onnistuu? Ei tällä ohjelmamäärällä mitenkään.

Ei auta kun miettiä ihania asioita, heittää luuri latinkiin ja pyörähtää rakkaan Samini kainaloon.

Hyvää yötä ja hyvää koulupäivää mulle!

- Jonna

Ps. Ostin Samille uuden koululaukun mun vanhan koulurepun tilalle. Sillä on siis harvinaisen selvät sävelet laukun suhteen. Mulla ei niinkään, ja voin vaan kuvitella tilanteen, kun aamulla juoksen eteiseen hirveällä kiireellä valmiina nappaamaan laukun kainaloon ja...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti