Kuulumisia ja uusia kynsitekeleitä

Pahoitteluni näin alkuun taas kerran pitkäksi venähtäneestä blogihiljaisuudesta. Koitan ryhdistäytyä jatkossa.

Mitäs oon oikein puuhaillut? Sekä edellinen että kulunut viikko on kulunut pitkälti koulun merkeissä. Ei suinkaan pulpetin ääressä, vaan ties missä kouluun liittyvissä kissanristäisissä tai koulukavereiden kanssa ulkona. Tämä viikko on ollut harvinaisen raskas, sillä keskiviikon fuksiaisten jatkot, joihin mun EI pitänyt lähteä (menin vaan naapuriin ottamaan pari...), perjantain tuutorini pitämät kekkerit, joista mun EI pitänyt lähteä baariin, huipentui eilisiin kekkereihin, joista mun ei myöskään pitänyt lähteä yhtään mihinkään. Kummasti vaan löysin itseni joka kerta neljän aikaan aamulla rymyämästä kotiin... 

Ryhmäpaine. Katala.

Teen pyhän lupauksen, että ensi viikolla en ota tippaakaan. Onneksi viikonlopun työvuorot avittavat sen verran, että niiden jälkeen tuskin olisi voimia muutenkaan.

Pirtsakkaa porukkaa Rappakalja-iltamassa

Tilasin parit lehvat ja sarjat CDON.com:ista. Gossip Girlin vitostuottari kuumottelee tälläkin hetkellä tyypillisen krapulasunnuntain tapaan ja Remember Me, mun lempparileffa, oli sekin saatava blu-rayna hävittämäni dvd:n tilalle. Oon tosin vieläkin varma, että oon lainannut sen jollekin, joka ei ole muistanut palauttaa sitä sen yksinkertaisen erinomaisuuden takia. Kivoja kavereita mulla.

Jotain hyvää tässäkin päivässä, sillä saan mun vaimoni, Miinan, sadalta vuodelta tuntuneen ajan jälkeen vihdoin takaisin kotiin Egyptistä. Jihuu! Lähden kentälle muutaman tunnin päästä noukkimaan daamini takaisin Olarin ghettoon sieltä sheikkien, öljypohattojen ja beduiinien keskeltä.

Toisiin aiheisiin: Tämän pienoisen blogihiljaisuuden jälkeen voisin iskeä taas muutamat tekemäni kynnet tänne.

Tämän vuoden puolelta on jäänyt kuvaamatta ainakin kuudet tekeleet - oon siis hirveä ihminen ja huono blogeilija. Tiedän. Yritän ryhdistäytyä myös tämän suhteen.

Thaimaa-kynnet

Unohdin kuvata omat, uudet kynteni jo aiemmin, ja nyt niissä on niin kovat kasvurajat, ettei kuvaminen tule enää kuuloonkaan. Ehkä sitten taas ensi kerralla...

Seuraavaksi voisin käpertyä tuon miekkoseni kainaloon katselemaan potkupalloa ja pakottamaan sen paijaamaan mua. Hehe.

Adiosss! :)