Oon aika hurjan ylpee itsestäni. Naurettavaa oikeastaan, mutta on se kumma miten hankalaksi kattovalaisimen vaihtaminen on tehty. Tai siis, piuha sinne ja sokerinpala tänne - mikä järki?! Oon katkera niille, joilla on katoissakin pistokkeet :D Anyways, sain irroitettua pistokkeen kattoon menevän lampun päästä, irroitettua kattossa silloin roikkuneen härpäkkeen ja laitettua siihen uuden tilalle. Jihuu! Ainoa vain, että piuhojen yhteenliittämisen saa hoitaa joku mies... Kaikkeni annoin, mutten saanut valoja syttymään. Tosin, lamput ovat tainneet palaa tuosta perintökristallikruunusta jo vuosituhansia sitten, mutta meno ei näyttänyt muutenkaan kovin vakuuttavalta... Piuhat eivät pysyneet sokerinpalassa ja sitä rataa. Enkä mä muutenkaan ollut ihan varma mikä väri kuuluu liittää ja mihin, kun kaikki viisi piuhaa olivat keskenään erivärisiä.
Ennen meillä oli makkarissa todella boring ikean ostos, joka lähti matkaan ihan ensimmäisellä kerralla hankkiessamme uuteen kotiimme tavaraa. Olen aina inhonnut sen tylsää, himmeää valoa, vältellyt sen käyttöä ja salaa haaveillut jostain kauniimmasta.
Isoisovanhempieni kämppä oli täynnä kristallikruunuja sekä kaikkea kultaista ja pröystäilevää. Itse en talon tyylistä muuten pitänyt, mutta lamput olivat kauniita. Talon mennessä myyntiin vanhempani nappasivat mukaansa erään yksilön, ja minä halusin sen tänne meille. Ajattelin, että kontrasti voisi olla aika kiva - moderni koti ja vanhempaa tyyliä oleva lamppu. Olin hakenut jo jonkin aikaa kristallista valaisinta, siitä kun tulee niin kaunis valokin. Ihan kivan näköinen huoneesta tulikin, ja mielestäni kristallikruunu sopii hyvin muuhun sisustukseen.
- Jonna
Tosi kaunis kristallikruunu! Eksyin blogiisi kun etsin kuvia kristallikruunuista sisustuksessa ja sulla on tosi kiva blogi! :) Muuten, mitä kuvankäsittelyohjelmaa käytät? Kaunis sävy kuvissa :)
VastaaPoista