Torstai

Voi väsymys. Valvoin viime yönä tosi myöhään, kun jumituin koneelle ihmettelemään. Oon tosi harvoin koneella, sillä iPhonella on niin paljon helpompaa surffailla netissä, mutta nyt kun kirjoittelin blogiini, oli mukava istahtaa kunnolla alas. Ja niinhän siinä kävi, että istahdin oikein todella mukavasti, sillä siirryin Samin kainaloon nukkumaan vasta aamu-neljän jälkeen.

Väsyttäääääää. Makoilen vieläkin sängyllä, enkä saa itseäni millään ylös, vaikka olisi sitä sun tätä tehtävää.

Kaveri tulee huollattamaan joskus tunnin päästä pari kynttä, jotka rikkoituivat viikonlopun riennoissa (hauskanpito on vaarallista). Jo neljän aikaan olisi suunnattava stadiin, ja sitä ennen pitäisi ehtiä käydä koirien kanssa ulkona, käydä suihkussa, kuivata hiukset ja meikata, syödä, rakentaa avaruussukkula ja keksiä parannus aidsiin. Miten mä ikinä ehdin? Jos jotain vihaan, niin kiirettä. Sitä kun deadlinet huohottaa niskaan ja tiedostat koko ajan, että nyt ei ole aikaa istahtaa alas.

Illalla me mennään Samin kanssa katsomaan uusimman Bondin ennakkonäytöstä Samin mutsin duunipaikan järjestämään tilaisuuteen. Ihan kiva =)

Ps. Musta tuntuu että haluaisin painaa pääni takaisin tyynyyn ja unohtaa, että koskaan heräsin. TÄÄ EI OLE TODELLISTA! Rakas koiramme Dana sitten päätti tuhota mun tuntien uurastukset ja nakersi noi mun juuri pari päivää sitten tekemät väriviuhkat. Hyvää huomenta vaan kaikille:

=